top of page
  • Writer's pictureAnna Kantola

Ihana parantava laidun?

Laidun on lähtökohtaisesti hevosen paras energian lähde. Laidunnus on hevoselle luonnollinen tapa syödä ja liikkua. Laidunnukseen liittyy usein myös laumassa oleminen. Laitumen pitäisi olla terveyttä ylläpitävä, parantava ja eheyttävä ravinnon lähde hevoselle. Miksi laidunnus aiheuttaa monille hevosille haasteita?



 


Laitumen parantava vaikutus


Laitumen parantava vaikutus perustuu sen tehokkaaseen kykyyn puhdistaa ja uudistaa hevosen elimistöä. Laidun on emäksistä rehua. Laidun nesteyttää tehokkaasti. Laitumesta saa hyvin imeytyviä vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita, sekä lukuisat määrät ravinteita, joita ei voida kaikkia edes tunnistaa. Parantavalla laitumella on heinän lisäksi muita kasveja, joista hevonen voi valita tarpeisiinsa sopivat. Parantava ja uudistava vaikutus on mahdollista, kun laidun on valittu hevoselle sopivaksi.  Kun hevosen aineenvaihdunta on hyvin kuormittunut, näkyy se moninaisina ongelmina hevosen laiduntaessa. Nämä ongelmat eivät ole merkki siitä, että laidun ei sovi hevoselle. Ongelmat ovat merkki siitä, että hevosen aineenvaihdunta kaipaa tukea ja hoitoa. Kun oireet ovat voimakkaita on syytä rajoittaa laidunnuksen määrää. Jos laidunnus estetään oireiden pelossa täysin, eikä hoideta aineenvaihduntaa kuntoon, on kuin laitettaisiin tarra öljyvalon päälle autossa, ja toivottaisiin että matka jatkuu siitä huolimatta. Tyypillisiä laitumen aiheuttamia oireita ovat mm. jäykkyys, nesteen kertyminen, kaasuuntuminen, löysä lanta, vetämättömyys, kesäihottuma, kaviokuume.


Laidun jäykistää


Laidun voi jäykistää muutamasta eri syystä. Yleisin syy miksi laidun jäykistää, on aineenvaihdunnan vilkastuminen ja kuona-aineiden liikkeelle lähtö. Laidunruohoa rajoittamalla voidaan säädellä ns. puhdistus reaktion voimakkuutta. Pohjimmiltaan ongelma on positiivinen, mutta harva sitä toivoo. Kun kilpahevonen jäykistyy, on suorittaminen mahdotonta. Ehdottaisin kuitenkin laitumen esiin tuoman ongelman hoitamista, eikä vain sen sivuuttamista. Kun ongelma sivuutetaan voi se johtaa pidemmällä aikavälillä vakavampiin ongelmiin lihaksistossa ja jänteissä. Myös iho ongelmat ovat tyypillisiä. Palautumiseen ja vertymiseen liittyviä haasteita voi esiintyä.


Toinen jäykistävä tekijä voi olla suuret sokeri- ja valkuaispitoisuudet heinässä. Sokeri on suuri ongelma valmiiksi ylipainoisella hevosella, jonka aineenvaihdunta ei toimi normaalisti. Suuret määrät fruktaania voi olla ongelma kaikille hevosille, joilla on pahasti vääristynyt suoliston bakteerikanta. Kilpahevonen pystyy paremmin käyttämän heinän sokerin energiaksi, mutta voi silti kärsiä liiasta valkuaisesta. Valkuainen muodostuu ongelmaksi erityisesti silloin, kun laidun on voimakkaasti lannoitettu. Alkukesällä ruoho sisältää luonnostaan enemmän valkuaista. Myös maaperän laatu vaikuttaa ruohon ravinnepitoisuuksiin. Pohjimmiltaan tässäkin on kyseessä aineenvaihdunnallinen ongelma, joka on syytä hoitaa kuntoon.


Kolmas jäykkyyttä aiheuttava tekijä voi olla laitumelle kertyneet torjunta-aine jäämät, tai muut myrkyt. Myrkyt kulkeutuvat maaperästä kasveihin ja sitä kautta hevosen elimistöön. Erityselimet ja suolisto rasittuvat ja heijastavat lihaksistoon ja hermotuksen kautta rankaan.



Laidun turvottaa


Laidun voi aiheuttaa turvotusta kahdesta eri syystä. Hevonen voi kerätä kaasua, tai se voi kerätä nestettä kehoonsa. Molemmat aiheuttavat turvotusta.


Kaasuuntuminen johtuu suoliston bakteerikannan muutoksesta. Kun ei toivotut bakteerit kuolee, tuottavat ne kaasua. Tilanne yleensä rauhoittuu ajan kuluessa. Aluksi reaktiot voivat olla voimakkaita, joten totuttamiseen täytyy käyttää reilusti aikaa, ja laitumen määrää rajoitettava reilusti.


Laidun voi laukaista hevosessa tarpeen syödä maata. Maan syöminen saa aikaan kaasuuntumista, maabakteerien vaikutuksesta. Voit lukea lisää maan syömisestä täällä.


Nesteen kertyminen erityisesti hevosen kupeisiin on melko yleistä laiduntaessa, kun hevosen nestekierto ei toimi normaalisti. Nestekiertoon voidaan vaikuttaa hoitamalla jälleen aineenvaihduntaa ravitsemuksellisesti ja homeopatialla.

 




Laitumen valinta


Suomen olosuhteissa meillä ei ole mahdollisuutta tarjota hevoselle ympärivuotista laidunta. Talvikaudella hevosen rehustus muuttuu melko radikaalisti laitumeen nähden. Ensimmäiset vihreät heinänkorret saavat kaikkien terveiden hevosten päät pyörälle. Tarve syödä tuota herkkua on pohjaton, kunnes huomataan, että maha on aivan turvonnut sekä kaasusta, että nesteestä. Tämän vuoksi harvalle hevoselle sopii vahva ja viljelty laidun, joka on ehtinyt kasvaa laidunnuksen kannalta parhaaseen mittaan n.10-20cm korkeuteen. Totuttelusta huolimatta voi olla mahdotonta laskea ahnetta yksilöä laitumelle ilman ongelmia, jos laidun on kovin voimakasta kasvultaan.


Kun omistaa ahneen alkuperäisrodun edustajan, oppii arvostamaan laidunta, joka on melko lyhyttä. Hyvin matala kasvuinen laidun soveltuu lähes kaikille hevosille. Köyhemmällä laitumella hevonen ei voi syödä itseään sairaaksi, mutta pystyy toteuttamaan hevoselle tervehdyttävää elämäntapaa. Narun päässä voi sitten herkutella enemmän vahvassa ruohikossa.


On muutama hevosryhmä, joille soveltuu vahvempi hyvässä kasvussa oleva laidun. Siitostamma varsoineen voivat tarvita vahvempaa ruokaa. Tässäkin on suuria yksilöllisiä eroja. Moni alkuperäisrodun edustaja lihoo laitumella, vaikka olisikin varsa alla. Lihavuus ei ole hyväksi edes siitostammalle, joten tamman tunteminen ja seuraaminen on tärkeää.


Orivarsat ovat aktiivisia ja tarvitsevat usein enemmän energiaa, kuin tammavarsa tai muu keskiverto hevonen. Vanhat ja huonohampaiset hevoset tarvitsevat vahvempi kasvuista laidunta. Näille ryhmille optimaalinen laidun on lehtiasteella. Heinän korsiintuessa, lähestyessään kukintaa, alkaa ravintoarvot ja maistuvuus laskea.  Hevonen ei ole kovin innokas syömään liian pitkäksi ehtinyttä laidunta, vaan parasta olisi päästä syömään ennen kuin heinä tulee tähkälle.


Treenissä oleva hevonen, jonka aineenvaihdunta toimii hyvin ja omaa kyvyn säädellä omaa syömistään, pystyy laiduntamaan melko vapaasti myös rehevämmällä laitumella.


Hevosen mieluinen laidun ei ole voimakkaasti lannoitettu. Laitumen parantavan vaikutuksen saa tuhottua ruiskuttamalla laitumelle kasvinsuojeluainetta. Kasvinsuojeluaineilla ruiskutetulta laitumelta on tuhottu parhaat parantavat kasvit. Kasvinsuojeluaineet on yhdistetty mm. aineenvaihdunnallisiin sairauksiin, suolistosairauksiin, kaviokuumeeseen. Suomen olosuhteissa, kylmän talven takia, myrkkyjen poistuminen on hyvin hidasta, ja jäämiä voi löytyä vielä vuosikymmentenkin päästä. Hyvä laidun on monilajinen, siellä on sopivasti syötävää kullekin yksilölle. Liian lyhyeksi kynitty laidun, voi saada hevosen syömään myrkyllisiä kasveja, vaikka se normaali olosuhteissa välttäisi niiden syömistä. Kun laidun on jo hyvin lyhyttä, on paras huolehtia hevosen lisäruokinnasta kuivaheinällä. Lisäruokinnalla voidaan jatkaa laidunkautta, ja antaa hevosen toteuttaa lajityypillistä käytöstä.


Kokemukseni mukaan lähes kaikki hevoset voi hoitaa takaisin laidun kuntoon. Hoitoon voi mennä aikaa kuukausia, siksi hoito on parasta aloittaa jo syksyllä, jos ongelmia on havaittu. Laitumelle pääsyn edellytys on toimiva aineenvaihdunta, terve ruuansulatus ja hevoselle sopiva laidun. Myös kaviokuumeen sairastanut hevonen voi laiduntaa ongelmitta, kun hevosen terveys on tasapainossa ja laidun on hevoselle sopiva.


10 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page